En sano tätä usein, mutta nyt on sanottava, että teimme Helmin kanssa päivällä paskan treenin! Helmi oli ihan oudossa, huonossa vireessä! Eihän helmi nyt aina ole täydellisessä vireessä, mutta hyvässä vireessä kuitenkin. Tämä on siis todella ennenkuulumatonta! Treenasin ensin Jaden niin että Helmi katseli vierestä ja oli asiasta hieman harmissaan. Jaden treeni oli ihan normi, ei siitä oikeastaan mitään kommentoitavaa. Sitten Helmi kentälle. Ruutu, jossa oli pallo valmiina. Ihan hyvä. Pallonheittoja, jotka oli normaalit. Kiertoja kahden rengaspinon kanssa ja näistä pari pysäytystä, jotka olivat jopa ihan ok. Pysäytyksiä myös uudella tyylillä: koira istumaan ja juoksen poispäin ja kutsun sitten koiraa perään (ei luoksetulokäsky) ja tästä sitten vauhdista pysäytys. Toimi ihan jees. Sitten metallinouto, jota ei olla otettu pitkään aikaan -tai ylipäätään montaa kertaa. Teki ihan samallalailla kuin tavallisen noudonkin. Luovutuksessa päästi irti liian aikaisin. Otettiin toinen ja tässä luovutuskin hyvä. Sitten normikapulan nouto, jossa palkkaus vauhdista ja toinen, jossa luovutus eteen, mutta kiritystä tuontiin. Sitten ruutuja, joska olivat HUONOJA! Ajautui oikeaan reunaan ja kaikkia muuta erikoista. Yritin läheltä ja kaukaa. Tuloksena se, että ei enää lähtenyt ensimmäisellä käskyllä. Noh, päätin sitten helpottaa ja varmistaa paikkaa niin, että pallo oli ruudussa. Teimme pari näitä ja vielä yhden ilman, joka oli ihan hyvä. Huh! Ja sitten alkoivatkin todelliset vaikeudet. Seuraaminen tuntui huonolta ja Helmille erikoisella tavalla. Paikka oli vähän väljä ja jäi tunne, että kontakti tippui välillä! En ole varma tästä, koska en seuraa enää helmin kontaktia, koska se on ollut niin varma. Mutta jotenkin tuntui siltä, että ei ollut koko ajan kontaktissa... Käännökset ihan ok. Sitten perusasennoissa joku totaali aivopieru; tuli perusasentoon niin, että peffa oli ihan mun jalkojen takana eli siis täysin vinoon!?! Toistoilla tarjosi vaan aina tätä. Täytyi sitten ottaa ihan nami kauniiseen käteen ja oh-ja-ta koira oikeaan asentoon. Herranen aika sentään!! Alo-luoksetulo, jossa todella hidas vauhti ja eteentulo ihan väärään paikkaan! Toistettiin ja sama juttu. Kolmannella onneksi vauhti oli paljon parempi ja tuli hyvään paikkaan -jee! En usko, että huono vauhti näissä johtui pysäytyksen ennakoinnista, vaan epävarmuudesta, joka oli tullut edellisissä sekoiluissa. Mutta onneksi vauhtikin parani viimeisellä yrityksellä. Tämän jälkeen en enää uskaltanut kokeilla mitään muuta. Koko treenin ajan koira siis oli normaalia huonommassa vireessä, vaikka alkuun tekikin ihan hyvää treeniä... Saipahan taas miettimistä. Liittyykö tämä outo ilme nyt noin viikon Helmiä riivanneeseen nylkytys/itku -vaiheeseen??!! Varsinkin iltaisin lenkin/treenin jälkeen kun tullaan sisälle, niin itkee ja on kauhea hinku päästä nylkyttämään, noh, melkein mitä vaan... Lisätään vielä, että juoksu on loppunut helmikuun alkupuolella...