Sunnuntaina käytiin illalla treenaamassa Haukkiksen tokokentällä, jotta saatiin ensi sunnuntain koetta varten testattua ruutu... Ja hyvinhän se meni! Pysähdy käsky oli kyllä a-i-k-a voimakas, mutta saatiin hienot pysäytykset. Ekan palkkasin pysäytyksestä, myöhemmin otettiin toinen loppuosan kanssa. Luoksetulot oli myös hyviä. Vauhti oli laukka, mutta kohtuullinen niin, että pysähtyi napakasti p-e-lkästä käsimerkistä! Noudot toimii, aavistus saisi olla lopussa enemmän vauhtia. Tunnari ihan ok... ei tietenkään täysiä pisteitä odotettavissa. Seuraaminen muuten normaalia, mutta ei oikein suostunut vesilätäkköön istumaan  Hyvillä mielin ja kovin odotuksin siis odotellaan sunnuntaita!

Tinde otti samalla reissulla agia. Se on ihan huippu! Keskittyy tosi hyvin tekemiseen ja menee sinne minne ohjaan. Otettiin ekaa kertaa puomin alastulokontaktia. Apuna kosketusalusta, josta on vasta vähän kärryillä. Mutta tosi hyvin toimi. Näitä vaan lisää. Iso kiitos Hannalle koutsaamisesta! 

Maanantaina hakutreenit uudessa maastossa (Auran majalta eteenpäin ja vasemmalle). Hempalle vas. etukulmassa ukko, oik. etukulmaan tyhjä, vas. tyhjä, oikealla ukko, vas. tyhjä ja oikealla ukko. Kolmella ekalla ei ollut kiintoa kaulassa. Ihan nätit pistot tyhjilläkin. Sitten löytö, jolle oli tarkoitus jo kiinnittää kiintorulla, mutta unohdin. Hölmönä sitten laitoin sen kaulaan ennen viimeistä tyhjää... Viipyi melko pitkään tyhjällä ja tuli sitten RULLA SUUSSA!  Noh, mentiin näytölle juoksemaan metsään. Vei mua aika pitkäänkin ennen kuin todettiin ettei siellä mitään ollut... huah! Oma tulkintani on, että tyhjiä ei ole tehty tarpeeksi perusteellisesti ja Hempalle tulee paniikki, että jotain pitää tuoda, kun huudan sitä keskilinjalla. Eli tyhjiä treenaamaan kuntoon! Lähetin sitten uudelleen vielä tyhjälle (ilman kiintoa) ja teki ihan kivan piston. Sitten toiselle puolelle ja sinne se viimeinen löytö. Postitiivinen ajattelu kunniaan; nytpähän on sitten jotain mitä treenata. Helpompi miettiä treenisuunnitelmiakin! Toinen positiivinen asia on se, että Hempulalla kyllä into riittää ja etenee hyvin syvälle, mokan jälkeenkin. Olis vaan kiva päästä tälle syksylle vielä kisaamaan, että nyt sitten tehotreenejä kehiin.

Timolle vain paikalla makuu kotona sisällä. 

Tänään timolle kotipihan viereiseen sänkipeltoon suora jälki, ehkä 50m. Jälkeä ei siis ole tehty sitten Kannuksen leiri erittäin epäonnistuneen jäljen. Eipä ollut häävi tämäkään. Alkoi ihan hyvin ja innolla, mutta sitten vauhti kiihtyy liikaa ja alkaa nostaa nokkaa ylös. Ja silloin hukkuu jälki... Eteni kuitenkin loppuun, mutta ihan viimeisillä metreillä ei enää keskittynyt ja meni jäljestä sivuun. Näin ollen ei löytänyt lopun kippoa. Hetken mietittyäni päätin, että haluan Timpalle onnistuneen lopun, joten tein pienen lenkin takaisin jäljen päälle ja Timppa sitten melkolailla hyörien ja pyörien pääsi rasialle. Voi ****! Eikö tämäkään nyt voi onnistua?! Ja mitä tälle tehdään??? En uskalla hirveästi jarruttaa vauhtiakaan, ettei sitten siitä ota painetta. Mutta ei tällaista kaahotusta ja nokka ylhäällä kulkemista voi hyväksyä. Että mä inhoan jäljestämistä!  

Hempalle vaan jäljen vanhetessa kotipiha tokoa. Vähän seuraamista (perusasennot jostain syystä ihmeellisesti vinoja), luoksetuloa, hyvä liikkeestä istu, kakeja (ei oikein keskittynyt tänään). Joo, huomenna sitten vielä kenraali Haukkiksella...