Etelän reissu ei tällä kertaa ollut ihan turha, sillä pääsimme viikonlopuksi nauttimaan muiden Särkivaaralaisten seurasta ja treenaamisesta hyvässä porukassa! Paikalla oli yhteensä 15 Särkivaaran kasvattia+Pörrö-pappa+muutama muu aussie ja sakemanni vahvistus. Olipa kyllä kiva nähdä noin paljon Hempan ja Timpan sukulaisia kerralla!

Perjantain leiripaikalle saapuessa lähdimme heti esineruutua tekemään. Hempalle 4 esinettä, joista haetutin kolme. Ihan perus esine-helmiä; nenä enempi auki alusta lähtien niin ei olisi mitään ongelmia. Timppa ei edelleen ota esineitä, koska ei edelleenkään tuo esineitä... Oli mielenkiintoista nähdä Timpan velipojat Ketku ja Ruuti esineillä. Niin samanlaisia, mutta silti niin erilaisia . Pojille tehtiin treeni, jossa samppa juoksi suoraan ruudun päähän ja pudotteli esineitä matkalle. Tämä täytyy pitää mielessä, kun Tipulin kanssa esineille päästään - kiitti Samppa!

Ennen pimeän tuloa ehdittiin vielä tokoilla. Ja ei ollut leiriä ehtinyt kulua kuin pari tuntia ja jo päästiin Suuri epätoivo -osioon! Voi prrrrklessstana sentään, miten sitä voi ihminen olla tyhmä! Tytille ja Sampalle tuli varmasti "olen nähnyt tämän ennenkin" -tunne, koska ovat minulle huutaneet TÄysin SAmoista asioista kaksi vuotta sitten! ELI: miksi ihmeessä minä juoksen, hätäilen ja hössötän, kun ei se koira-rukka ehdi edes tajuta, mitä yritän sille opettaa?!? Treeniaika menikin sitten siihen, että yritin kävellä h-i-t-a-a-s-t-i ja p-i-e-n-i-n askelin. *syvä huokaus* Mutta iso kiitos T&S, että palautitte minut ruotuun. Y-r-i-t-ä-n opetella olemaan ihmisiksi... Illan kruunasi se, että autosta hajosi takaluukun lukko...

Nooh, en nyt sitten niin masentunut, että olisin jättänyt leikin kesken . Lauantai aamuna siis maastoon! Jälki sellaiseen. Käytimme hyväksemme mummon heppalaitumia ja teimme kaikille ryhmän koirille peltojäljet. Timonen teki vieraan talloman 50 askeleen namppajäljen vastatuuleen. Alussa minun takia sähläystä, koska en ohjannut tarpeeksi hyvin jäljelle. Aloitti kyllä muuten hyvin eikä häirinnyt yhtään, vaikka oli vieraan tekemä. Jälki meni ihan jees, tosin jäljestimme vain puolet, koska minulle tuli paniikki, että jälki loppuu ja palkkasin jo liian aikaisin koiran. Parempi kuitenkin niin, että sai hyvästä työstä palkan. Lisäksi näin Önskan, Sällin, Töpön, Madden, Rikin, Tipin ja Kiran jäljestävän, mikä oli oikein opettavaista. Olen edelleen ihan pihalla jäljestämisestä, joten erilaisten (vai samanlaisten?! ) koirien näkeminen auttaa tosi paljon.

Lounaan jälkeen loppupäivä menikin sitten tokoiluun. Timpalle jatkettiin minun oman paketin saamista kasaan... Ja nyt tulee muistaa, että oikeasti opetan koiran seuraamaan enkä vain ohjaa tyyppiä nami kiinni nokassa (hei haloo!). Hemppa teki hyppy-tyylillään ruutuja ja Tytin kanssa tultiin tulokseen, että possu/pallo siirrettävä nyt ruudun ulkopuolelle että tosiaan juoksee läpi. Luoksetuloissa opin, että voi:ssa se tehdään makuuasennosta . No, se nyt ei varsinaisesti ollut ongelma vaan Helmin epävarmuus ylipäätään liikkeeseen. Ei lähtenyt ekoilla käskyillä liikkeelle ja pysäytykset luokattoman huonoja tai olemattomia. Eli nyt paljon eri variaatioita siihen, mistä palkka tulee! Teimme useamman niin, että poiskävelessäni huusin Tänne! ja Hemppa sai juosta leluun - toimii! Jäävät otettiin, mutta niissä ei tainnut olla ihmeempiä... Kaket: Ei toimi! Meillähän on ongelma ollut, että ei mene tarpeeksi taakse S-M ja S-I vaihdoissa. Kuten Tytti sanoi, ongelma johtuu siitä, että nousee seisomaan niin, että paino on kokonaan etutassuilla, jolloin ei pystykään enää menemään "hissinä" takaisin. Eli alamme opettaa seisomista uudelleen alusta, niin että jäisi hieman takapainoisesti seisomaan... *huah* Tunnari: Sähläsi ja kiirehti, meni paniikkiin ja OTTI VÄÄRÄN!? Väärän tarjoamistahan ei ole ollut sitten Kannuksen leirin, joten tämä oli ylläri... Otimme uusiksi niin, että kävelin ensin väärien yli. Nyt oli parempi ja toi oman, vaikka varmistikin ensin muut. Olikohan siinä kaikki..? Pakko vielä mainita, että näin kentällä myös mahtavan, hyvin Rikkimäisen Vietin... Ihana!

Vielä ehdittiin hakuilemaankin. Tutussa hakumaastossa laitoimme metsätien keskilinjaksi. Hempalle oli tarkoitus tehdä perustreeni neljällä löydöllä, mutta vasen puoli osoittautui kaikille (paitsi Töpölle) hankalaksi. Helmi siis otti molemmat etukulmat nätisti (oikealla umpinainen maapiilo). Sitten vasemmalta ei löytynytkään maalimiestä ja Helmi teki sinne kaksi tyhjää. Koska teki ihan hienot tyhjät, en jäänyt hinkkaamaan vaan lähetin oikealle viimeiselle ukolle. Oikein hyvä treeni; nättejä pistoja, ja ilmaisut toimi.

Lauantai iltana juhlistettiin Suomen mestareita kakkukahveilla! Ja ilta jatkui yöhön saakka saunan ja hyvän juttuseuran merkeissä... Niin että treenit jäi sunnuntaina minun osalta hyvin vähäisiksi. Onneksi Tuula lähti vielä kaveriksi leirin siivouksen ja tyhjentämisen jälkeen jäljestämään pellolle. Timo teki nyt sen koko 50 askeleen jäljen, joka eilen jäi nysäksi. Alku oli parempi, mutta muuten mielestäni ehkä lauantainen jälki oli sujuvampi. Mutta ihan hyvin meni, ei voi valittaa pikkumiehen työskentelystä. Kiitos Tuula tallomisesta!

Ja kiitos kaikille leiriläisille, olipa kyllä mukavaa kanssanne! Sekä erityiskiitos tietysti Tytille ja Sampalle leirin järjestämisestä ja kaikista hyvistä neuvoista. Ei täältä taas voi päästä kuin ylöspäin! Keväällä toivottavasti nähdään vielä enemmän Särkivaaralaisia...